Ateenan kansanvalta eli demokratia

Demokratian voidaan katsoa syntyneen 500-luvulla eaa. Silloin hallintojärjestelmät vaihtelivat eri poliksissa, eli kaupunkivaltioissa. Kreikan poliksissa oli vallankäytön tapoina käytössä mm. oligarkia, aristokratia, tyrannia ja demokratia. Näistä esikuvallisina polikset pitivät Ateenan demokratiaa ja Spartan oligarkiaa.^lähde? Ateenassa oli aluksi vallalla aristokratia, josta siirryttiin oligarkiaan, josta siirryttiin demokratiaan Kleistheneen johdolla, joka joutui valtansa säilyttääkseen toteuttamaan demokratiaa. Tätä varhaista demokratiaa jalosti vuosina 460-429 eaa. Perikles, joka oli asemaltaan strategos

Lisätietoa

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Ulkopuolelle ekklesiasta jäivät metoikit (Ateenaan muualta muuttaneet), naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat. Ekklesioita pidettiin lähes viikoittain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemään ostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä; demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita (ostrakon), joista äänestys sai nimensä.

Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin, eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla. Jotta köyhimmilläkin olisi ollut mahdollisuus valtiollisten tehtävien hoitamiseen, niistä alettiin maksaa palkkaa. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut